tiistaina, elokuuta 22, 2017

Sinapinkeltaiset palmikkosukat

Siitä on jo kolme vuotta, kun nämä polvisukat valmistuivat ja kaivoin nämä sukat esiin sukkajemmasta viime viikolla ja huomasin, etten ole ottanut kuvia valmiista sukkaparista.
Siispä otin lisää kuvia viime viikolla ja kaivoin 3 vuotta vanhoja kuvia kuva-arkistosta.

polvisukat
koko 39
puikot Knitpro Symfonie 2,5 mm & Knitpro Karbonz 3 mm
Novita Nalle (288)
langanmenekki 197 grammaa

Kun Suuri käsityö-lehti numero 8/2014 ilmestyi, päätin tehdä heti nämä palmikkosukat vaikka minua odotti uusi haaste: oikein silmukat kiertäen koko sukka. Kukapa jaksaisi neuloa oikein kiertäen-silmukoita koko ajan? Lehdessä oli Novita Nalle grafiitinharmaat sukat ja päätin tehdä sinapinkeltaisesta (288) Nalle-langasta, vaikka sinapinkeltainen ei ole lempivärini eikä se väri sovi minulle lainkaan, mutta päätin kuitenkin tehdä itselleni syksyiset kotisukat. Lehden mukaan nämä sukat mahtuisivat saappaisiin ja en ole vielä testannut eikä minulla ole pitkiä talvisaappaita paksujen pohkeiden (kiitos urheilun nuoruusajoista!) takia kuin vain kumisaappaat.
Kuten kuvasta näkee, että tein yksi sukka kerrallaan enkä loopaten kaksi sukkaa kerrallaan. 


Ohjeessa on sukan kavennus samaan suuntaan eli vain yhteen suuntaan molempiin sukkiin eli kuviosuunta on samaan suuntaan molemmissa sukissa ja se ajatus ei kiehtonut minua, vaan päätin tehdä toiseen sukkaan kavennuksen toiseen suuntaan, piti pähkäillä vähän aikaa, miten se tehdään. Se oli minulle toinen haaste, josta selvisin. Harmi vaan, etten kirjannut sen ylös muistiin.
Mutta jee, hyvä minä! Joku sanoi minulle, että dementia siirtyi vuosilla eteenpäin. :D


Onneksi ei vain oikein kiertäen-silmukoita koko ajan vaan myös palmikoita, joita oli kiva neuloa.


Sitten kuviin, mitkä otin viime viikolla vaikka minulla oli jo kiire lähteä ortopedin luo, mutta piti ihan nappailla kuvia kiireessä ja sitten juosta kieli pitkällä bussipysäkille ja bussissa tein kollaasin Instagramiin. Sama kollaasikuva tässä alla.
Samat kuvat yksittäin. Ensimmäinen on jo ylempänä ensimmäisenä ja tässä loput kaksi.



Ai juu, minkä näköisestä lehdestä ohje löytyy.
Eli Suuri käsityö 8/2014 -lehdestä löytyy eikä tällä hetkellä ole nettiohjetta.
Vielä yksi asia. Lehden ohjeen mukaan langanmenekki on noin 250 grammaa 38 kokoon.
Ostin siis kolme Nalle-kerää ohjeen mukaan, onneksi, vaikka minun kohdallani langanmenekki on vain 197 grammaa, mutta kaksi kerää ei silti riittänyt, sillä molemmissa sukissa lanka loppui kesken kärkikavennuksessa. Kannattaa tosiaan varata 3 kerää tähän sukkamalliin.


Viime viikolla hain ensimmäisen Knitpro Karbonz-pyöröpuikon Lankaideasta (lempikauppani) ja lankajemmasta löytyi petroolinväriset Kaupunkilanka Rotvalli-kerät.
Pähkäilin muutaman päivän ajan, aloittaisinko samat sukat loopaten vai kokeilisinko jotain muuta sukkamallia.


Tänä aamuna päätin aloittaa samanlaiset palmikkosukat ja saa nähdä, menevätkö nekin yli polven.
Jatkan loopaten, kunhan tuo toinen resori on valmis.


Hyvää alkavaa syksyä kaikille!

lauantaina, toukokuuta 20, 2017

Myöhästynyt äitienpäivälahja

Vapunaattona kävin hakemassa pari lankakerää kaupasta enkä tiennyt silloin, mitä virkkaisin.
Mielessäni oli vaikka mitä mm. muutama kassimalli, kunnes aloin ajatella äitiäni. Hänellä ei ole kunnon kesähattua ja hän käyttää enimmäkseen huiveja, kun hän puuhailee kasvi-, peruna- ja mansikkamaalla kotonaan rantatontilla.

Novita Cotton Mercerized
(ent. Novita Kotiväki Kartano)
vadelma 530 ja ruiskaunokki 130

Päätin virkata kaksi kesähattua äidilleni ja nämä eivät valmistuneet ajoissa ennen äitienpäivää,


mutta laitan nämä hatut menemään äidille joko postissa tai menen käymään hänen kotonaan lähiaikoina. Hän tulee tarvitsemaan näitä hattuja enemmän kuin vain kasvimaalla, sillä tällä viikolla äitini sai kuulla järkyttävän uutisen: hänellä on syöpä. Kukaan meistä omaisista ei voi uskoa tätä todeksi, mutta onneksi äitini aikoo taistella ja taistelemme yhdessä syöpää vastaan.


Minullakin on samanlaisia kesähattuja, jotka tein viime kesänä: 7 eriväristä hattua Novita Kotiväki Kartano -langasta. Muistatte varmaan tai olette nähneet kuvia Instagramissa viime vuonna, mutta tässä on värikäs hatturivi (kuva otettu tänään).




keskiviikkona, toukokuuta 17, 2017

Blogini on ollut hiljainen viime aikoina

Syytän varmaan Instagramia, miksen ole innostunut kirjoittaman blogipostauksia, kun Instagramiin on niin helppo ottaa kuvia ja ladata muiden nähtäväksi eikä tarvitse kirjoittaa enempää kuin pari riviä. Täytyisi varmaan yrittää enemmän blogin kanssa enkä ole uskaltanut katsoa luonnokset-kansiosta, montako blogipostausta on siinä kesken.

Tämä vuosi alkoi muutenkin eri tavalla kuin viime vuosina, sillä olen palannut toiseen harrastukseen, jota olen laiminlyönyt pitkään: kirjojen lukeminen eli luen nykyään kirjoja koko ajan. Aloitin myös urheilutreenit 2,5 vuoden tauon jälkeen ja samaan aikaan lopetin lihan syömisen kokonaan ja siirryin kasvisruokaan. Terveyteni on ollut huono viime vuosina ja nyt olen ihan terve uuden ruokavalion ansiosta. Kävin myös yhden kurssin ja aloitin uuden työn ja tällä hetkellä olen kahden viikon sairauslomalla, kun polveni vääntyi ja sitä kuvataan vielä magneettikuvauksessa, sillä röntgenkuva ei näytä kaikkea. Liian paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa ja paljon muutakin on tapahtunut, mitä en ole maininnut tässä. 

Käsitöiden tekeminen on ollut silti mielekästä tänä vuonna, en vaan ole voinut keskittyä niihin täysillä kuin olisin halunnut, mutta olen kuitenkin aloittanut muutaman käsityön tai enemmänkin, en ole vielä laskenut ja ihmettelen tässä, miksen ole tehnyt näitä valmiiksi tai osa niistä on valmiita, mutten ole ottanut kuvia ja esitellyt niitä erikseen. Onneksi on Instagram ja sen kuvagalleria, josta voin tarkistaa, mitä olen yrittänyt tehdä tänä vuonna ja mikä niistä on tehty valmiiksi.

Katsotaanpas, mitä olen saanut aikaan tänä vuonna.

Vuoden ensimmäinen työ on Niina Laitisen yksi sukkamalli Taimitarhan kevät-sarjasta ja lankana 7 veljestä, keltainen väri 268. Olen sullonut nämä tekeleet jonnekin kassiin ja muistelen, että olen neulonut kantapäät molempiin. Olisi pitänyt tehdä nämä sukat valmiiksi ja tepastella keltaisissa polvisukissa pääsiäisenä. No, ehtiihän tehdä kesällä...


Toinen työ on uudesta Nalle Taika-kerästä sukantekele...olgantekele....
Yritin laittaa animaation, mutta sen lataaminen kesti 15 minuuttia, joten peruin sen ja laitoin kollaasin keskeneräisestä olgasukasta ja animaatio tulee esiin, kun klikkaat olgasukka-kollaasikuvaa.



https://www.instagram.com/p/BPqLSG9A1Dj/?taken-by=linneanneulomukset
Klikkaa kuvaa, jos haluat nähdä animaation tästä sukantekeleestä

Kolmas työ on Niina Laitisen ystävänpäiväsukat Nalle-lankakeristä. Aloitin molemmat kirjoneulesukat samaan aikaan loopaten ja huomasin jossain välissä, että muutaman langan kanssa alkoi olemaan hankalaa, joten tein toisen sukan vähän pidemmälle sukkapuikoilla. Tähän nämä jäivätkin.


Neljäs työ on Joki-langasta hatut itselleni ja miehelleni. Omani on valmis ja olenkin käyttänyt tätä hattua ulkona ja siitä on kuvatodisteita. Mieheni hattu on vain muutamaa kerrosta vailla valmis. Täytyy tehdä valmiiksi ennen ensi talvea.
Ohjeet kohoneulepipoon ja jättipipoon 



Viides työ on raitakerästä miesten lapaset ja ei ole tuorempaa kuvaa kuin tämä kuva, jossa on ensimmäinen lapanen, jonka kärki oli purettu, sillä neuloin ajatuksissani kärjen väärin.
Ensimmäinen lapanen on siis valmis ja toinen lapanen odottaa edelleen muutamaa kerrosta ja peukaloa. Jos ohje kiinnostaa, tässä naisten lapasohje


Kuudes työ, tasoneuleena tehty hattu ja se odottaa edelleen saumaompelua ja tupsua. Samaan syssyyn aloin tekemään samaa hattua värit takaperin järjestyksessä pyörönä ja se jäi kesken.


Puuh, seitsemäs työ on Virvatuli -huivi Unelmien huivit-kirjasta ja lankana on Madelinetosh Tosh Merino Light (värinä Stephen loves tosh). Tein kyllä isoja palmikoita ristiin ja en ollut tyytyväinen niihin, joten purin ja jatkoin huivia niin pitkälle, että huivi odottaa nyt jotain reunusta siitä kirjasta. Muistin nyt, että tätä kirjaa pitäisi vielä arvostella ja sen täytyy tehdä pian, anteeksi Moreeni.


Huoks, kahdeksas työ löytyy, Päivi Hoiskon puolukkasukat ja sukanvarsi ei mahtunut jalkaan kuin vain pieneen käteeni. Moni kannustaa minua tekemään kämmekkäitä enkä ole vielä jatkanut tai purannut. Mietin vielä...


Yhdeksäs työ on Pikkusisko-langasta tämä sukkapari Neulo-lehden ohjeella. Helppo malli, mutta innostuin aloittamaan seuraavan työn.


 Kymmenes työ on Novitan vanhasta puuvillalangasta pusero ylhäältä alas.


Yhdestoista työ: mies tilasi ohuet sukat ja toinen sukka on valmis. Toista en ole vielä aloittanut ja muistanko enää silmukkamäärää, kun en ole kirjoittanut mitään ylös. Olisi pitänyt loopata.
Tässä kuva ensimmäisen sukan varrenalusta. 


Kahdestoista työ on kaksi uutta kesähattua, joiden piti valmistua äitienpäivälahjaksi ja äitienpäivä oli jo viime sunnuntaina. Toinen valmistui eilen ja toinen odottaa muutamaa kerrosta. Pakko tehdä toisen valmiiksi ja laittaa nämä kesähatut menemään äidilleni.


Onkohan minulla neulojan ADHD? Kehtaanko aloittaa uuden käsityön? Laitoin muuten tuon vihreän Kartano-lankakerän esille pari viikkoa sitten ja se odottaa yhä, että tartun siihen ja aloitan tekemään jotain....


...mutta hei, toivotan kaikille oikein hyvää kesän odotusta. Kyllä se lämmin kesä tulee pitkän kylmän kevään jälkeen, jo ensi viikonloppuna, jos Pekka Poutaan ja muihin sääennustajiin on uskomista.

keskiviikkona, helmikuuta 22, 2017

Värien iloittelua virkatuissa mandaloissa

Virkatut mandalat
(Mandalas to Crochet)
Haafner Linssen
Moreeni 2017
Olen mieltynyt värikkäisiin mandaloihin ja ihastellut erilaisia mandaloita sekä käsityö- että värityskirjamaailmassa jo muutaman vuoden ajan. En tiedä, mikä niissä ympyröissä vetää ja luulen, että värien iloittelu on se, mikä vetää puoleensa. Myös upeat kuviot ja niiden haasteellinen toteutustapa viehättävät suuresti. Facebookin käsityöryhmissä moni on virkannut erilaisia mandaloita ja jopa suuritöisiä mandaloita mm. peittoja ja olen aina kuvitellut, etten itse pystyisi samaan. Viime vuonna ihastelin englanninkielisen virkkauskirjan upeita mandaloita mm. Instagramissa enkä osannut aavistaa silloin tai en uskaltanut toivoa, että tämä kirja tulisi suomeksi.  Nyt se tuli, kiitos Moreenille, joka lähetti kirjan arvosteltavaksi!

sisällysluettelo
Hollantilainen maailmanmatkaaja Haafner ensimmäisessä virkkauskirjassaan kehoittaa jopa kokenutta virkkaajaa lukemaan Ennen kuin aloitat -osion, jotta kokenut virkkaajakin tietäisi, miten tehdä täydellisen mandalan vaikka kertaamalla tuttuja asioita. Minusta on ihan hyvä kerrata näitä asioita jos vaikka jokin asia olisi unohtunut viimeisestä kerrasta. Kertausosio on onneksi lyhyt ennen kuin pääsee 30 seuraavaan mandalaan, jotka ovat todella upeita ja värikkäitä. Haafner saa insipiraatiota kaikkialta: kukista, luonnosta, kirjoista, taiteista, yllättävästä kadunkulmasta, vintage-tekstiileistä, kaakeleista, tekstuureista ja väreistä. Itsekin olen huomannut katselevani joka paikassa eri asioita sillä silmällä. Esim. näen upean seinämaalauksen väreineen ja tuumaan itsekseni, miltä tuo näyttäisi neulottuna tai virkattuna.

Mandalan virkkaamiseen ei tarvise aina olla lankaa vaan ihan muutakin vaikkapa t-paidasta kudetta (kirjassa lukee t-paitalanka). Mandala on yksi tapa, joka kannustaa käyttämään muita värejä kuin aina vaan niitä tuttuja suosikkivärejä, kun virkkaaja vaan uskaltaa kokeilla yhtä inhokkiväriä, joka saattaa sopia mandalaan tuttujen suosikkivärien kanssa.

Kirjan kaikissa ohjeissa virkkaaja voi itse päättää, aloittaako säädettävällä aloitusrenkaalla vai virkkaamalla ketjusilmukoita renkaaksi. Itse yleensä virkkaan ketjusilmukoita, jotka suljen renkaaksi. Olen kyllä kokeillut säädettävällä aloitusrenkaalla, johon en ole ihan mieltynyt.

Yksi malli ja monta eri ilmettä
30 erilaista mandalaa. Osaattekos yhdistellä nimiä noihin mandaloihin?
Mansikankukka, fiftarihenki, jäätelöpallo, hip ja pop!, simpukankuoret, virran viemää, konfetteja!, tuiki tähtönen, lammikon kivi, kerro se kukkasin, kukkaniitty, ihana huhtikuu, itämainen lilja, rajasethan ja paljon muuta.



Itse olen virkannut isoäidin neliöitä ja raitoja, mutten ole koskaan virkannut isoäidin ympyrää ja sellainen ohje löytyy tästä kirjasta. Piti ihan pikaisesti testata puuvillaisilla jämälangoilla isoäidin ympyrää, mutta virkkasin vain viisikulmaista enkä suinkaan kuusikulmaista ohjeen mukaan. Ohje on ainakin kirjallisesti selkeä, myös piirrokset/kaaviot ovat helppoja.

Väri-iloittelusta. Sen suhteen ninun piti kokeilla viidellä eri värillä isoäidin ympyrässä ja katsoa, miten ne sointuivat yhteen ja keltainen väri on minun inhokkivärini vaikka olen kyllä neulonut virkannut keltaisen kesähatun, neulonut keltaisia lapasia ja palmikkosukkia, mutten ole ihastunut keltaiseen väriin, vielä.

Isoäidin ympyrä

Ensimmäinen isoäidin ympyräni
yksi mandala - viisi ihastuttavaa reunusta
Yksi ohje seitsemästä virkkausprojektista

Vinkkini:
Jos et osaa kuvitella, miltä valmis virkkaustyö näyttäisi muutaman lankavärin kanssa, värityskirja voisi auttaa, kun vaan värittäisi samoilla väreillä. Itse ostin tällaisen värityskirjan kädentaidot-messuilla viime vuonna ja aion käyttää tätä värityskirjaa juuri tällaisessa tilanteessa. Jos sinulla ei ole värityskirjaa, netistä voi tulostaa mustavalkoisia mandalakuvioita ja värittää ne samoilla väreillä, joista aiot virkata mandalan.


Ota värityskirja apuun värien sommittelussa

Kannattaa myös mennä Haafnerin blogisivustolle katsomaan lisää upeita virkkaustöitä, siellä on myös kuvia tästä kirjasta (englanninkielisestä).

30 erilaista mandalaa helppoine ohjeineen ja piirroksineen, viisi ihastuttavaa reunusohjetta ja 7 virkkaustyötä ohjeineen  - upea virkkauskirja, sanoisin.




maanantaina, joulukuuta 26, 2016

Loimut



Itsenäisyyspäivän aattona Niina Laitinen huhuili koeneulojia facebookissa ja ilmoittauduin heti mukaan, sillä olin vailla tekemistä, koska en aloittanutkaan Niina Laitisen joulusukkakaletereita, kuin olin suunnittelut ennen joulukuuta ja olin hankkinut lankojakin kahta eri sukkamallia varten ja sillä hetkellä olin vain mukana Heidi Alanderin adventtihuivi-projektissa, jossa tuli vihjeitä joka toinen päivä. 
Ilmoittautumisen jälkeen lähdin ostamaan pari Venla-kerää ja siinä vaiheessa en tiennyt vielä, millaisia pitsineulesukkia tulisin koeneulomaan Taimitarhan Joulu -sukkakokoelmasta. Venla-lankaa oli muuten vaikea löytää, sillä niitä ei ollut joka kaupassa. Vasta kolmannesta kaupasta löytyi ja valitsin kaksi eri väriä: punaisen ja keltavihreän. Ihastuin muuten tähän Venla-sukkalankaan, joka on ihanan pehmeä. Tämä sukkalanka saisi olla myynnissä monta vuotta eteenpäin kuin vain sukkalangat 7 veljestä ja Nalle.


Sukkaohje tuli itsenäisyyspäivänä, iltapäivällä ja rupesin neulomaan samantien pitsineulesukkaa punaisella Venla-langalla. Toinen koeneuloja löysi pari virhettä ja minä yhden ja ohjeesta poiketen silmukoin neulalla sukankärjen. Kun silmukoi neulalla, tulee pääteltyä samantien sukan valmiiksi eikä se jää odottamaan päättelytyötä. Siinä on silmukoimisen hyvä puoli, josta tykkään paljon.

 

Pidin pienen tauon toisen sukan kanssa, kun oli muutakin tekemistä ja jouluaattona tuli vähän kiire, sillä toinen sukka oli edelleen kesken. Käytin muuten allaolevaa kuvaani, jos tämä kuva näyttää tutulta, suuressa Voihan villasukka-ryhmässä joulutervehdyksenä, jonka alle ryhmän jäsenet olivat voineet laittaa oman joulutervehdyksensä eikä minua harmittanut, että kuvassa ei ollut valmis sukkapari. En vaan löytänyt sopivaa joulusukkakuvaa äkkiseltään, joten otin nopeasti kuvan tästä sukkaparista.


Jouluaattona ehdinkin neuloa toisen sukan valmiiksii ennen kuin lähdimme mieheni 70-vuotiaan leskitädin luo jouluaterialle.
106 vuotta vanhan hirsitalon lattia oli kylmä, mutta kyllä näillä punaisilla pitsisukilla tarkeni tosi hyvin. Mieheni muuten sai Otsot-sukat takaisin isältään, jolle mieheni antoi isänpäivänlahjaksi ja isänsä selitti, ettei voi sietää yhtään villaa. Jouluaterian jälkeen hän tuumasi, että villa ei olekaan karkeaa, mutta mieheni päätti pitää Otsot itsellään, ettei minun tarvitsisi tehdä toiset Otsot. Täytyy miettiä uutta sukkaparia appiukolle ensi vuonna, kun hän täyttää 70 vuotta toukokuussa.


Loimut -sukkamalli on aika helppo, helpompi kuin Niina Laitisen Soulmates tai December Socks tai minusta yhtä helppoja nämä kaikki, niin kuin Niina Laitisen kaikki sukkaohjeet ovat yleensä helppoja.

Loimut - Niina Laitinen designs
Novita Venla - punainen värinumero 545
2,5 mm/15 mm Knitpro Zing-sukkapuikot
jalan koko 39
langan menekki 53 grammaa