lauantaina, lokakuuta 24, 2015

Perinteiset villasukat -sukkakirja

Perinteiset villasukat
Anna-Karoliina Tetri
2015
Moreeni

Tämä syksy on ollut mahtava syksy, upea sukkakirjasyksy, sillä Moreenilta on tullut kolme mahtavaa suomalaista sukkakirjaa tänä syksynä. Kolmas sukkakirja tulee Anna-Karoliina Tetriltä, jolta on aiemmin ilmestynyt Perinteiset lapaset -kirja, jonka ostin alemyynnistä viime kesänä ja pidän paljon tästä lapaskirjasta, jossa on kattava lapashistoria ja 30 erilaista käsineohjetta. Häneltä on ilmestynyt neljä muutakin kirjaa liittyen värjäykseen ja huovutukseen. Niitä en ole huomannut katsella.


Ennen kuin esittelen tätä sukkakirjaa, vinkkaan, että kirjan tekijältä voi tilata kirjan Tetri Designin verkkokaupasta 26.10.2015 asti ilman postituskuluja hintaan 29€. Pakettiin voi liittää myös muita yrityksen tuotteita. Valitse tilausta tehdessäsi toimitusmuodoksi Perinteiset villasukat -kampanja 0€. Tarjous koskee vain verkkokaupassa maksettuja tuotteita.
http://www.tetridesign.com/eshop/categories/101/


Sitten tähän sukkakirjaan, jossa Anna-Karoliina johdattelee lukijoita suomalaiseen sukkahistoriaan ja myös suomalaisen naisen historiaan. Sukkataikoja, lauluja, runoja, loruja, sananlaskuja, lemmentaikoja ja puhekielen eroja. Alkusanoissa Tetri mainitsee, että kirjassa on myös osa hänen sukunsa sukkatarinoista ja kertoo myös lapsuuden ja nuoruuden sukkamuistoistaan.

Anna-Karoliina Tetri kertoo elävästi erilaisia tarinoita mm. sukkaorsista, johon nuori nainen säilytti käsitöitään makuuaitassa.
Kirjan teksti: "Ne käsityöt, jotka morsian antoi lahjana häiden yhteydessä tulevan miehen sukulaisille, olivat puolestaan morsiamen anteja eli lahjuksia. Pohjois-Karjalassa puhuttiin anneista, Etelä-Karjalassa lahjuksista. Morsiammen annit olivat tärkeä osa hääseremonioita. Hyvillä ja taidokkaasti tehdyillä anneilla sai tuore morsian arvostusta uuden suvun piirissä. Karjalassa morsian kulki ennen häitä keruulla tai toivikkina naispuolisen saattajansa (kaaso, päistärsäkki) kanssa keräämässä materiaaleja anteja varten. Lahjoituksena saaduista villoista morsian kehräsi lankaa ja neuloi sukkia. Kihlausaikana morsian vietti naisystäviensä kesken talkooiltoja, joita mm. Viipurin seudulla kutsuttiin ehtailloiksi. Näin sukkavarastoa kartutettiin talkoovoimin."

Vaikea kuvitella tällaista tänä päivänä, ja minua harmittaa, että tällaiset perinteet eivät ole enää jatkuneet, mutta tänä päivänä suomalaiset naiset edelleen kokoontuvat neulomaan sukkia yhdessä ja aloittavat sukkakeräyksiä, johon naiset voivat viedä tai lähettää neulottuja sukkia ja keräyskohteet ovat olleet mm. vanhusten palvelukodit, sairaalan vuodeosastot, pakolaisten keräyspisteet yms.
Kirjassa kerrotaan, kuinka sukkia tehtiin arjessa ja kuinka tärkeää oli saada neulottua sukat omille lapsille, kuten 1920-luvulla eräs 11 lapsen emäntä oli sitä mieltä, että lapsilla oli oltava kolmet sukat samaan aikaan, joten hän neuloi 66 sukkaparia! Sama emäntä oli tehnyt kahdet lapaset jokaiselle lapselle joka syksy. Siihen aikaan emännillä oli kova urakka neulerintamalla, huh huh ja itse en kykenisi samaan neuleurakkaan tai kykenisin, jos vain haluaisin kovasti. Epäilen kuitenkin itseäni.

Sukat elinkeinona -sivuilta lainaan tämän tekstin, koska itse asun Lempäälässä jo vuodesta 2011 ja Lempäälän historia kiinnostaa minua kovasti.
"Lempäälässä katsottiin, että talollisilla ja muillakin paremmin voivilla oli velvollisuus neulottaa talvisin kudinta mäkitupalaisilla ja muilla pihapiirissä olevilla. Työt tehtiin teettäjän langoista, jottei syntynyt epäselvyyttä villan alkuperästä. Mikäli köyhemmällä sattui olemaan villaa ja lankaa myyntisukkiin asti, heräsi naapurstossa epäilys, että villa oli epärehellisin keinoin saatua." 


Sota-ajan ja pula-ajan sivuilta selviää, miten naisille kerrottiin tarkaan, millaisen sukan piti tehdä ja ne neulotut sukat lähetettiin sotarintamalla oleville miehille. Yllätyin sukan pituudesta, koska olin olettanut ihan muuta. Pula-aikana piti olla kekseliäitä vanhojen sukkien suhteen ja millaisia vaatteita niistä vanhoista sukista tehtiin.

Kirjassa kerrotaan, miten erilaiset sukkamallit syntyivät ympäri Suomea ja millaisia värejä valittiin ja mihin tarkoitukseen. Ennen kuin siirrytään sukkaohjeisiin, Tetri opastaa neuletekniikoissa ja myös kirjovirkkauksessa, jota en osaa vieläkään ja en mennyt Lempäälässä järjestettävään kirjovirkkauskurssi-iltaan muutama viikko sitten. Olisi pitänyt mennä, mutta onneksi kirjassa neuvotaan lyhyesti, miten kirjovirkataan. Jos en onnistu tämän ohjeenkaan avulla, lupaan mennä kirjovirkkaus-kurssille täällä Lempäälässä.

Kirjassa on 16 erilaista sukkamallia, joista 10 on kirjoneulesukkia ja kaikki neulemallit sijoittuvat 1800-luvulta 1950-luvun sotien jälkeiseen pula-aikaan. Kirjan sukkamalleihin käytettiin erilaisia lankoja mm. Austermann Step, Pirtin Kehräämön kampalanka ja myös kampavillalanka, Novitan Kotiväki Huvila, Pirkanmaan Kotityö Oy:n Kirjo-Pirkka, Raijan Aitan kerrattu 3-säikeinen aivinalanka (100% pellavaa) ja Novita Nalle.

Aika mielenkiintoinen tietopaketti tämä sukkakirja! Suosittelen!

sisällys

neulova emäntä

sukkakuva

Neulotut säärystimet kesäaikaan
Iittiläiset kohoraitaiset sukat
Korsnäsin raitasukat 
Sotapojan nilkkurit
Tanssivat tytöt
Sota-ajan ja pula-ajan lehtileikkeet

perjantaina, lokakuuta 23, 2015

Tuulia Salmelan neulekirja - Neulo saumattomasti ylhäältä alas


Neulo saumattomasti ylhäältä alas
- Istuvat hihat uudella tekniikalla
Tuulia Salmela 

2015
Minerva

 Puolen vuoden odotus päättyi, kun tämä kirja tuli kotiin eilen.
Ilmoitin tästä kirjasta yhdessä Facebookin ryhmässä jo viime huhtikuussa.



Sisällys

Alkusanoissa Tuulia Salmela kertoo, miten hän kiinnostui tekemään neuleita ylhäältä alas ja tutkimusmatka alkoi jo vuodesta 2005, kun hän neuloi sukkia varpaista varteen. Tuulia on tehnyt aivan samoin kuin minä, joka välttelen puseroiden ja takkien neulomista tai olenhan minä tehnyt niitä, mutta suurin osa on edelleen ompelematta yhteen, sillä vihaan hihojen kiinnittämistä tai saumojen ompelemista. Olen jopa harkinnut niiden neuleiden purkua ja aloittaa alusta neulomalla ylhäältä alas.

Tässä kirjassa Tuulia Salmela opastaa, miten istutettu hiha syntyy ja neuleissa on valesaumat, jotka näyttävät siltä, kuin niitä olisi ommeltu yhteen. Koska Tuulia värjää työkseen Luolan lankoja, joten kirjan neuleet on tehty Louhittaren luolan langoista.

Alkusanojen ja ensimmäisen neuleen sivun välissä Tuulia opastaa monessa asiassa: tekniikat, tiheys (mallitilkkuasiaa eikä vain sen neulomista, vaan ihan muutakin), mitat, sovitus, ohjeiden muokkaus, langanmenekit, uudesta työkalusta kuin The Tailored Sweater (taulukkolaskentaohjelma), tarvittavat välineet ja materiaalit, ja käsinvärjättyjen lankojen neulominen. Neuleiden mitat eivät tule vaatekoosta niin kuin S, M, L, XL vaan vartalon ja hihojen mitoista. Siispä mittanauha esiin ennen kuin aloitetaan, mutta neulojan helpottamiseksi kirjaan on valmiiksi laskettu kullekin neuleelle oikeat silmukkamäärät peräti 13 eri kokoon.

Jo ennen ensimmäistä ohjetta ehdin ajatella, miten selviäisin mittojen kanssa ennen kuin aloittaisin ensimmäisen kokeilun, kunnes näin ensimmäisen ohjeen ja huokasin helpotuksesta. Ensimmäinen ohje on yhden koon minipaita, jolla voi harjoitella rakenteen neulomista, eikä tiheydellä ole merkitystä. Voin vain valita sopivan langan ja sen puikkokoon ja harjoitella ilman mittoja. Kenties tuleva minipaita menisi veljentyttärelleni, joka on vasta 2 kk vanha ja saa sen minipaidan päälle jonain päivänä, kunhan se on sopivan kokoinen hänelle.


Seuraava ohje on perusneulepaita, jonka kanssa voi vertailla neulotun minipaidan kanssa. Siinä puserossa on jo valmiiksi lasketut mitat ja langanmenekki eripaksuisille langoille. Mitat on vain pintaneuletta varten. Seuraavat kuvat on perusneulepaidasta.




Kirjassa on myös neuletakkeja, eikä vain puseroita. Tästä perusneuletakista kerrotaan 16 sivun verran! Menen ihan sekaisin noiden taulukoiden kanssa kuten perusneulepaidan kanssa.



Ohdakepaita - upea pitsineulepusero



Kirjassa on siis 15 eri neuleohjetta ja kirjan lopussa on perustekniikoita ja ynnä muuta sellaista.

Olen hämilläni tämän kirjan kanssa, mutta enköhän ala ymmärtää paremmin, kunhan kokeilen ensin sen minipaidan kanssa, toivottavasti, sillä haluaisin neuloa muuta kuin sukkia, pipoja, lapasia, huiveja ja peittoja. Sinäkin varmaan haluaisit aloittaa puseron ylhäältä alas.

Suomalainen neulesuunnittelija on myös suomentanut lukuisia ulkomaisia neuleoppaita.
Hänet löytää Ravelryn sivuilta, ja siellä voi ihastella hänen neuleita. Ravelryyn!

lauantaina, lokakuuta 10, 2015

Syksyiset polvisukat


Viime kuussa aloin neulomaan näitä sukkia ja ne valmistuivat epätavallisen hitaasti, vaikka sukkaohje on helppo ja nopea ja olenkin tehnyt yhden sukkaparin samalla ohjeella aiemmin, viimeksi reilu 4 vuotta sitten. Neulomisinto tai käsillä tekeminen -into on jostain syystä kadonnut, mutta sain neulottua nämä sukat ja minua odottaa edelleen yksi sukkakori täynnä keskeneräisiä sukkia, vaikka minun tekisi mieli aloittaa uusi sukkapari kahdesta uudesta sukkakirjasta (Puikkomaisterin sukkakirja ja Unelmien silmukat-sukkakirja).
Yleensä ostan kaksi samaa lankakerää, mutta tällä kertaa ostin vain yhden raitakerän ja jälkeenpäin minua harmitti, etten ostanut toisen raitakerän, kun olin ajatellut tehdä polvisukkia. Ratkaisuksi otin yksivärisen langan mukaan resoriin, kantapäähän ja sukankärkeen.
Langat: 7 veljestä värinro 322 ja 7 veljestä Raita värinro 811.
Sukkiin meni raitalankaa 125 grammaa ja yksiväristä lankaa 65 grammaa ja neuloin 4 mm Knitpro Nova Cubics -puikoilla.




Mitähän tekisin jämäkeristä, hmmm?

torstaina, lokakuuta 08, 2015

Roosa nauha-paketin voittajat

Kivasti ihmisiä on osallistunut arvontaan ja minua harmitti se, että muutama anonyymi nimen kera ei ole laittanut sähköpostiosoitettaan ja sehän vaikeuttaa työtäni, sillä minun pitäisi selvittää, kuka henkilö olisi ja miten saisin yhteyden häneen. Myös nimettömiä anonyymeja näkyy olevan ilman sähköpostiosoitetta. :(
 
86 osallistujista 16 jätti kommenttinsa ilman sähköpostiosoitetta, mutta kaikki 86 osallistuivat arvontaan ja random onnekseni valitsi kaksi voittajaa, jotka ovat laittaneet sähköpostiosoitteensa, joten pääsen laittamaan sähköpostia heti tämän ilmoituksen jälkeen.
Mutta voittajiin. 

 Pinkin paketin voitti SariM numerolla 20 ja sinisen paketin Neiti Muir numerolla 58.
Onnea teille! :)



Muille lohdutukseksi vinkkaan, että tänään Facebookin Roosa nauha -villasukka julkaisi äänestyskilpailun eli äänestämällä kauneinta sukkaa/lapasta voi voittaa joko lanka+ohjevihkonen -paketin tai ohjevihkosen. Äänestysaika päättyy 30.10.2015.  
Linkki sinne facebookin sivulle KLIK! 
Suora linkki siihen äänestyslomakkeeseen KLIK!  
Pidän peukkua teille! 

sunnuntaina, lokakuuta 04, 2015

Roosanauha 2015 Tampereella

No niin, tässä on niitä kuviani, joita olette varmaan odottaneet kauan. Yleensä laitan kuvia yksitellen, mutta päätin tehdä muutaman kollaasin, koska otin niin paljon kuvia ja halusin jakaa kuvani teidän nähtäväksenne.

Kun olin kuvannut parin tunnin ajan Tampereen keskustassa, kävelin kohti Verkarantaa ja yllätyin, että Tammerkosken rannalla oleva käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta -rakennuksessa on myös taitokeskus, jossa on Roosanauha-kampanja. Sinne kannattaa mennä katselemaan, tekemään ostoksia ja myös kahvittelemaan lounaskahvilassa. En ole koskaan kävellyt sen rakennuksen ohi, vaikka olen asunut Tampereella 2000-luvulla (Pirkanmaalla jo 13 vuotta).
Näyttelytiloja on siellä, mutta en laita niistä kuvia, vaan suosittelen menemään ja katsomaan, mitä siellä esitellään kuin vain myytäviä tuotteita. Kun kerroin ottavani kuvia blogia varten, niin minut ohjattiin myös yläkertaan, ja heti rappusten jälkeen oli Roosa nauha-kampanja vastassa ja vasemmalla kutomo, jossa kudotaan mattoja ja muuta pientä.

Verkaranta

Alakerta  -katutaso

Yläkerta
Olisin jäänyt kahvittelemaan sinne, mutta minulla oli kiire TaitoShopille, koska sen jälkeen oli mentävä tyttäreni kouluun, jossa järjestettiin kotiväenilta opiskelijoiden vanhemmille. Verkarannasta ei ole pitkä matka TaitoShopille kuin muutama sata metriä ja niiden välissä on hotelli Ilves (sen takana Koskikeskus). Taidan kahvitella/lounastaa Verkarannassa seuraavan kerran, kun käyn Tampereella.

Näyteikkuna oli taas laitettu kauniiksi kuten ennenkin ja astuessani sisään olin hieman tyrmistynyt, sillä en osannut odottaa tällaista pöytää, jossa oli vähemmän lankoja kuin edellisinä vuosina. Toivuttuani pienestä järkytyksestä kysyin myyjältä, missä on edellisvuosien loput sukkalangoista, joita kaipaan kovasti. Myyjä vastasi, että ne ovat alhaalla ja huokasin helpotuksesta, ja menin alas katsomaan ja siellä oli myös valmiita Roosa nauha-neuleita.
Kun olin valinnut kahden paketin sisällön arvontaa varten, huomasin, että kassan yhteydessä on vielä kaksi edellistä ohjevihkosta: sukkaohjekuvastoja, joita minulla on jo. Ostin itselleni vain uusimman ohjekuvaston, koska olin jo päättänyt ostaa myöhemmin Roosa pirkka -lankaa ja Roosa nauha- sukkalankaa Lempäälässä, sillä lempääläisenä haluan tukea paikallista taitokeskusta.

Kun olin maksanut ostokseni, kävelin kohti Tullintoria ja huomasin pian, että rakennuksen takana, kulmassa näkyy Roosa nauha-kampanjan neuleita ja tietenkin otin nopeasti kuvia. Mietin jopa, oliko siinä ikkunalla sukkia myös kahtena edelllisenä vuotena. Täytyy muistaa katsoa ensi vuonna, koristellaanko myös sitä ikkunaa.

Näyteikkuna

Yläkerta - katutaso

Alakerta