Loimut

Itsenäisyyspäivän aattona Niina Laitinen huhuili koeneulojia facebookissa ja ilmoittauduin heti mukaan, sillä olin vailla tekemistä, koska en aloittanutkaan Niina Laitisen joulusukkakaletereita, kuin olin suunnittelut ennen joulukuuta ja olin hankkinut lankojakin kahta eri sukkamallia varten ja sillä hetkellä olin vain mukana Heidi Alanderin adventtihuivi-projektissa, jossa tuli vihjeitä joka toinen päivä. 
Ilmoittautumisen jälkeen lähdin ostamaan pari Venla-kerää ja siinä vaiheessa en tiennyt vielä, millaisia pitsineulesukkia tulisin koeneulomaan Taimitarhan Joulu -sukkakokoelmasta. Venla-lankaa oli muuten vaikea löytää, sillä niitä ei ollut joka kaupassa. Vasta kolmannesta kaupasta löytyi ja valitsin kaksi eri väriä: punaisen ja keltavihreän. Ihastuin muuten tähän Venla-sukkalankaan, joka on ihanan pehmeä. Tämä sukkalanka saisi olla myynnissä monta vuotta eteenpäin kuin vain sukkalangat 7 veljestä ja Nalle.

Sukkaohje tuli itsenäisyyspäivänä, iltapäivällä ja rupesin neulomaan samantien pitsineulesukkaa punaisella Venla-langalla. Toinen koeneuloja löysi pari virhettä ja minä yhden ja ohjeesta poiketen silmukoin neulalla sukankärjen. Kun silmukoi neulalla, tulee pääteltyä samantien sukan valmiiksi eikä se jää odottamaan päättelytyötä. Siinä on silmukoimisen hyvä puoli, josta tykkään paljon.

 

Pidin pienen tauon toisen sukan kanssa, kun oli muutakin tekemistä ja jouluaattona tuli vähän kiire, sillä toinen sukka oli edelleen kesken. Käytin muuten allaolevaa kuvaani, jos tämä kuva näyttää tutulta, suuressa Voihan villasukka-ryhmässä joulutervehdyksenä, jonka alle ryhmän jäsenet olivat voineet laittaa oman joulutervehdyksensä eikä minua harmittanut, että kuvassa ei ollut valmis sukkapari. En vaan löytänyt sopivaa joulusukkakuvaa äkkiseltään, joten otin nopeasti kuvan tästä sukkaparista.

Jouluaattona ehdinkin neuloa toisen sukan valmiiksii ennen kuin lähdimme mieheni 70-vuotiaan leskitädin luo jouluaterialle.
106 vuotta vanhan hirsitalon lattia oli kylmä, mutta kyllä näillä punaisilla pitsisukilla tarkeni tosi hyvin. Mieheni muuten sai Otsot-sukat takaisin isältään, jolle mieheni antoi isänpäivänlahjaksi ja isänsä selitti, ettei voi sietää yhtään villaa. Jouluaterian jälkeen hän tuumasi, että villa ei olekaan karkeaa, mutta mieheni päätti pitää Otsot itsellään, ettei minun tarvitsisi tehdä toiset Otsot. Täytyy miettiä uutta sukkaparia appiukolle ensi vuonna, kun hän täyttää 70 vuotta toukokuussa.

Loimut -sukkamalli on aika helppo, helpompi kuin Niina Laitisen Soulmates tai December Socks tai minusta yhtä helppoja nämä kaikki, niin kuin Niina Laitisen kaikki sukkaohjeet ovat yleensä helppoja.

Loimut - Niina Laitinen designs
Novita Venla - punainen värinumero 545
2,5 mm/15 mm Knitpro Zing-sukkapuikot
jalan koko 39
langan menekki 53 grammaa