maanantaina, joulukuuta 26, 2016

Loimut



Itsenäisyyspäivän aattona Niina Laitinen huhuili koeneulojia facebookissa ja ilmoittauduin heti mukaan, sillä olin vailla tekemistä, koska en aloittanutkaan Niina Laitisen joulusukkakaletereita, kuin olin suunnittelut ennen joulukuuta ja olin hankkinut lankojakin kahta eri sukkamallia varten ja sillä hetkellä olin vain mukana Heidi Alanderin adventtihuivi-projektissa, jossa tuli vihjeitä joka toinen päivä. 
Ilmoittautumisen jälkeen lähdin ostamaan pari Venla-kerää ja siinä vaiheessa en tiennyt vielä, millaisia pitsineulesukkia tulisin koeneulomaan Taimitarhan Joulu -sukkakokoelmasta. Venla-lankaa oli muuten vaikea löytää, sillä niitä ei ollut joka kaupassa. Vasta kolmannesta kaupasta löytyi ja valitsin kaksi eri väriä: punaisen ja keltavihreän. Ihastuin muuten tähän Venla-sukkalankaan, joka on ihanan pehmeä. Tämä sukkalanka saisi olla myynnissä monta vuotta eteenpäin kuin vain sukkalangat 7 veljestä ja Nalle.


Sukkaohje tuli itsenäisyyspäivänä, iltapäivällä ja rupesin neulomaan samantien pitsineulesukkaa punaisella Venla-langalla. Toinen koeneuloja löysi pari virhettä ja minä yhden ja ohjeesta poiketen silmukoin neulalla sukankärjen. Kun silmukoi neulalla, tulee pääteltyä samantien sukan valmiiksi eikä se jää odottamaan päättelytyötä. Siinä on silmukoimisen hyvä puoli, josta tykkään paljon.

 

Pidin pienen tauon toisen sukan kanssa, kun oli muutakin tekemistä ja jouluaattona tuli vähän kiire, sillä toinen sukka oli edelleen kesken. Käytin muuten allaolevaa kuvaani, jos tämä kuva näyttää tutulta, suuressa Voihan villasukka-ryhmässä joulutervehdyksenä, jonka alle ryhmän jäsenet olivat voineet laittaa oman joulutervehdyksensä eikä minua harmittanut, että kuvassa ei ollut valmis sukkapari. En vaan löytänyt sopivaa joulusukkakuvaa äkkiseltään, joten otin nopeasti kuvan tästä sukkaparista.


Jouluaattona ehdinkin neuloa toisen sukan valmiiksii ennen kuin lähdimme mieheni 70-vuotiaan leskitädin luo jouluaterialle.
106 vuotta vanhan hirsitalon lattia oli kylmä, mutta kyllä näillä punaisilla pitsisukilla tarkeni tosi hyvin. Mieheni muuten sai Otsot-sukat takaisin isältään, jolle mieheni antoi isänpäivänlahjaksi ja isänsä selitti, ettei voi sietää yhtään villaa. Jouluaterian jälkeen hän tuumasi, että villa ei olekaan karkeaa, mutta mieheni päätti pitää Otsot itsellään, ettei minun tarvitsisi tehdä toiset Otsot. Täytyy miettiä uutta sukkaparia appiukolle ensi vuonna, kun hän täyttää 70 vuotta toukokuussa.


Loimut -sukkamalli on aika helppo, helpompi kuin Niina Laitisen Soulmates tai December Socks tai minusta yhtä helppoja nämä kaikki, niin kuin Niina Laitisen kaikki sukkaohjeet ovat yleensä helppoja.

Loimut - Niina Laitinen designs
Novita Venla - punainen värinumero 545
2,5 mm/15 mm Knitpro Zing-sukkapuikot
jalan koko 39
langan menekki 53 grammaa

torstaina, marraskuuta 24, 2016

3 o 1 n -sukat Keskustori-langasta


Nyt sukat valmistuivat ja nämä saivat kunnian päästä ensimmäisenä sukkaparina M-kokoisen sukkaplokin päälle pingotettavaksi. Olen nimittäin ostanut ensimmäisen sukkaplokin Succaplokki-kioskista kädentaitomessuilta viime viikonloppuna ja jälkeenpäin minua harmitti, etten ostanut isomman eli L-kokoisen sukkaplokin, kun miestäni on niin vaikea saada sovittamaan sukkia, joka kerta, kun haluan sovittaa juuri sillä hetkellä. Yksi sukkaplokki maksoi messuhintaan 14 euroa ja kaksi sukkaplokkia 25 euroa, enkä ymmärrä, miksi ostin vain yhden enkä kaksi erikokoista sukkaplokkia, äh.





Ennen kädentaitomessuja päätin neuloa Kaupunkilangan Keskustori-langasta 3 o 1 n -sukkaparin itselleni kahdesta syystä: halusin kokeilla, miltä ohut Keskustori-sukkalanka tuntuu ja miltä eripituiset Zing-puikot tuntuvat neulotessani samaa sukkamallia. Siis minulla on kaksi 2,5 mm Zing-puikkoja eripituisina: 15 cm ja 20 cm ja halusin neuloa juuri ennen messuja ennen kuin tekisin ostopäätöksen, sillä halusin ostaa lisää Zing-puikkoja enkä silloin tiennyt vielä, kummanpituisia puikkoja ostaisin lisää: 15 cm vai 20 cm puikkoja. Myös olin hakemassa lisää kaupunkilankaa, varsinkin ohutta sukkalankaa kuin Rautatie, jota Kaupunkilanka oli myymässä hurjaan messuhintaan: kolme eriväristä kerää 5 eurolla.
Sukat eivät valmistuneet ennen messuja, mutta tein jo ostopäätöksen ennen kuin lähdin messuille. Lyhyet Zing-puikot miellyttivät enemmän kuin pidemmät puikot.

eripituiset sukkapuikot testissä
Kaupunkilangan kanssa yhteistyöstä olen saanut tämän Keskustori-lankakerän ja tätä lankaa on ollut mukava neuloa. Ei ole liian karkea sukkalanka eikä kovin pehmeä, mutta kuitenkin miellyttävä sukkalanka. Sukkien neulepintaan olen tyytyväinen, sillä neulejälki on siistin näköinen. Vihreän Keskusotori-kerän värit ovat syksyn sävyisiä, joissa on talveen vivahtaaa sävyä (valko-harmaa) ja syystalvella syntyneenä rakastan ilman muuta syksyn värejä.


Sukkamalli on 3 o 1 n -neuletta, jota en ole neulonut aiemmin ja olen tyytyväinen tähän joustineneulesukkamalliin, jossa on 64 silmukkaa. 100 gramman kerästä kului sukkalankaa tähän sukkapariin 65 gramman verran.
Vahvistetut kantapäät ja leveä nauhakavennus, jonka päättelin silmukoimalla neulalla. Tänä päivänä minulla on rakkaussuhde päättelyyn, ainakin sukkien kohdalla, enkä enää vihaa sitä, sillä syksyn aikana olen oppinut silmukoimaan sukankärkiä ja samalla sukat valmistuvat heti, kun silmukoinnin yhteydessä päättelen sukat valmiiksi ja sukat pääsevät heti käyttöön.



 

sukkakoko 39 - 40

Ette varmaan arvanneet, mutta kuvasin nämä sukat ulkona, paitsi muutama kuva olivat sisällä otettuja (silmukointi, sukkapuikot testisssä ja sukat jalassa sohvalla). Allaolevasta kuvasta näkyy takapihan nurmikko ja toivottavasti nurmikko on pian yhtä valkoinen kuin kuvastudion pöytäni märällä terassilla. Olinhan saanut tarpeeksi tästä pimeydestä eilen, kun sisällä en saanut luonnonvaloa käsitöiden kuvaamiseen.


keskiviikkona, marraskuuta 23, 2016

Vie kuvastudio ulos, satoi tai paistoi!


Kädentaitomessujen jälkeen olen odotellut sopivaa hetkeä ottaa kuvia messuostoksistani. Ulkona on pimeää ja vettä on satanut sateisen viikonlopun jälkeen maanantaina, tiistaina ja tänäänkin, ja mittani tuli täyteen ja vein kuvausstudion ulos, sillä sisällä ei ollut tarpeeksi luonnonvaloa. Miksen hoksannut tätä aiemmin pimeinä syksy- ja talvipäivinä?
Täytyy vaan muistaa laittaa sukat jalkaan ja kengät myös, sillä unohdin laittaaa jotain jalkaani ja kuvasin paljain jaloin märällä ja kylmällä terassilattialla.


Messupostaus tulee sitten illempana tai huomenna, kun nyt sain kuvattua messuostokseni, jota en yleensä esittele sosiaalisessa mediassa kuin nyt. Varmaan huomaatte eron ulkona otettujen kuvien ja sisällä otetun kuvan välillä alempana. Siispä kannattaa kuvata ulkona kuin sisällä pimeässä lampun varassa tai räpsiä kuvia salamanvalossa.

sisällä otettu kuva lampun varassa sunnuntai-iltana
ulkona otetut kuvat

keskiviikkona, marraskuuta 16, 2016

Valmistautuminen Suomen kädentaidot-messuille

Olen käynyt Suomen kädentaidot -messuilla joka vuosi vuodesta 2010 ja tämänvuotisen messutapahtuman minun piti jättää väliin monesta syystä. Kuinkas ollakaan, olen taas lähdössä sinne perjantaina, sillä sain tiedon viime perjantaina, että pääsen sinne ilmaiseksi blogistina.

Suomen kädentaidot-messujen sivuilta löytyy 10 vinkkiä onnistuneeseen messukäyntiin ja kokeneena messukävijänä valmistauduin jo muutamaan asiaan.

Viime viikonloppuna kirjoitin ylös kiinnostavien messuosastojen, enimmäkseen lankakauppiaiden messuosastojen numerot ylös ja ensimmäistä kertaa kirjotin ostoslistan valmiiksi, sillä huomasin edellisistä messukäynneistä, että osa ostoksista oli turhia. Päätin kokeilla, miten onnistuisin ostoslistan kanssa ja repsahtaisinko ostamaan muutakin kuin ostolistalla olevat tarvikkeet. Olisin voinut tulostaa messukartan ja merkata ne osastot, mutta meiltä hajosi tulostin viime vuonna ja en ole jaksanut katsella uutta tulostinta. Kuulin jo joulupukilta, että se olisi tulossa jouluna.
Messuilla muuten myydään messuoppaita, joista voi tarkistaa tietyn osaston numeron. Luulen ostavani sen messuoppaan avukseni niin kuin joka vuosi, paitsi viime vuonna en ostanut, kun pärjäsin muistilapun kanssa ja siinä lapussa oli näytteilleasettajien osastonumerot. 


Messueväätkin on jo katsottu valmiiksi, myös hyvät lenkkikengät, jotta jalat kiittäisivät messupäivän päätteeksi. Onnekseni miehelläni on vapaapäivä perjantaina, niin minulla on auto käytössäni ja jätän auton messuhallin lähettyville tai sinne Linnakallion ilmaiselle parkkialueelle, joka on uusi etäpysäköintipaikka. Messukäynnin jälkeen pääsen autolla nopeammin kotiin, jossa odottaa lämmin ruoka valmiina. Ruuan jälkeen taidan saunoa ja laittaa väsyneet jalat jalkakylpyyn. 


Jos näet tämän repun Dermosil-heijastimella, tai katseesi harhailee lattialla ja löytää kenkäni, niin tule vaan rohkeasti juttusille. Tai onhan rinnuksillani blogistin rintamerkki, josta näet nimeni tai mistä minä tiedän, mitä siinä lukee tai miltä se näyttää, kun en ole nähnyt blogistin rintamerkkiä aiemmin. Sen näkee sitten perjantaina. ;)

Nähdään siellä! :)

Muokattu klo 23.50
Mieheni tulosti messukartan töissä ja tuli juuri töistä kotiin ja antoi messukartan käteeni.
Kiitos, rakas mieheni. <3


kaksipuolinen messukartta

tiistaina, marraskuuta 08, 2016

Otsot


jalan koko 43
neulottu 3 mm Knitpro Karbonz-puikoilla
langanmenekki
harmaa 66 g
viininpunainen 37 g


Kun sain yhteistyönä Kaupunkilangalta sylin täydeltä sukkalankaa kuukausi sitten, tiesin heti, mitä neuloisin ensimmäiseksi. Puikkomaisterin sukkakirjasta Otsot/Otso-sukat miehelleni. Sukkamalli näyttää vaikealta, mutta se on loppujen lopuksi helppoa, kun tässä mallissa nostellaan vaan silmukoita joissakin kohdissa, jotta syntyisi neliömäisiä kuvioita. Neulotessa neulepinta kohosi kupliksi, mutta sukat jalassa pinnat eivät enää kuplinut. Kantapää on ristiinvahvennettua ja pidin pyöreästä kantalapusta ja taaskaan en ollut ihan tehnyt sellaista pyöreää kantalappua. Kuinka monta erilaista pyöreää kantalappua tehdäänkään....
Pidin myös siitä, ettei kantapään takia tarvinnut napsia toista lankaa poikki, sillä puikkojen vaihtokohta oli sivulla eikä takanapäin. Näin säästyy langan katkaisemiselta. Tässä mallissa päätellään sukankärkeä silmukoimalla ja minä tietenkin innostuin siitä, sillä olenhan oppinut silmukoimaan neulalla viime syksynä.
Voisin tehdä itselleni nämä Otsolinat, kuten Puikkomaisteri kutsuu naisten sukkia tällä nimellä. Kirjassa hän kertoo, että naisten sukkiin on sama silmukkamäärä, kunhan ottaa vaan ohuemman sukkalangan ja ohuemmat puikot esiin.

Lankana olli lankauutuus Kaupunkilanka Rotvalli, joka on sukkalanka (75 % villa, 25 % polyamidi, 100 g/260 metriä) ja värejä on tällä hetkellä ainakin 16. Ensivaikutelmani langasta:
Lanka ei ollut kovin pehmeä, eikä kuitenkaan inhottavan karkea vaan sellainen miellyttävä sukkalanka, niin kuin muutkin sukkalangat. Minulla on yleensä siisti käsiala, mutta tällä langalla tulee aika siistiä neulontajälkeä eikä ole ollut sellaisia kohtia, että lanka olisi ollut paksumpi tai ohuempi, vaan langan paksuus on ollut yhtä tasaista koko ajan.
Langanpäät löytyivät aina helposti kerän sisältä, sillä minulla on tapana aloittaa kerän sisältä eli ei ole tarvinnut tunkea sormea kerän sisään ja tuoda langanpään möykkyineen ulos vaan langanpää roikotti joskus kerän ulkopuolella ulkona tai se pilkisti kerän sisällä, kun vaan kurkkasi sisään. Yksivärisistä keristä aloitan heti kerän sisältä ja monivärisiset kerät kerin ensin langankerijällä uusiksi keriksi, jotta tietäisin, onko yhtään solmua tai lanka mennyt poikki. Käyttäisin Rotvalli-lankaa jatkossakin. 

Sukat valmistuivat aika nopeasti, mutten saanut kuvattua niitä mieheni jaloissa kuin vasta tänä iltana, ja päätin lahjoa miestäni suklaamannapuurolla, jotta hän makasi kylläisenä sohvalla siksi aikaa, kun hän katsoi Netflixia ja minä kuvasin näitä sukkia hänen jaloissaan iltavalaistuksessa. Päivävalaistus olisi ollut parempi, mutten viitsinyt vaivata häntä heti työpäivän päätteeksi." Nyt kulta, voisit seisoa tuon jakkaran päälle vähäksi aikaa, kun otan näitä sukkakuvia nettiin."
Mies pysyi hiljaa koko kuvauksen aikana, joten suklaamannapuuro teki tehtävänsä. Nyt hän on unten mailla, kun kirjoitan tätä tekstiä. Kiitos hänelle jalkaposeerauksesta. <3

11.11.2016
Mieheni päätti lahjoittaa nämä sukat omalle isälleen ensi sunnuntaina, koska miehelläni on monta villasukkaparia ja hänen isällään on vain yhdet villasukat.







maanantaina, lokakuuta 17, 2016

Lempäälän taitokeskus lokakuussa 2016

Kävin katsomassa lokakuun alussa, miltä Lempäälän taitokeskus näyttää Roosanauha-kampanjan aikana ja ostin samalla yhden uutuusvärisen roosanauha-lankavyyhdin (maloppi, se pehmeä kanerva).
Meillä lempääläisillä kädentaitajilla on se onni, että Lempäälässä on taitokeskus, joka myy Roosanauha-tuotteiden lisäksi pirkkalankaa ja muuta sellaista. Siellä asioin muutaman kerran vuodessa, kun käyn asioilla keskustassa.


Nyt siellä on myytävänä Roosanauha-tuotteiden lisäksi valohimmeli -tekemispaketteja ja niitä valohimmeleitä saa kolmena eri versiona. Kannattaa ostaa joko itselleen tai lahjaksi ja tehdä valohimmelin valaisemaan kodin pimeää nurkkaa tai parvekkeelle/terassille. Pst, Turun Taito Shopissa myydään valohimmeliä vain yhtenä versiona, tällä hetkellä. Turkulaiset voivat tulla tänne shoppailemaan, jos eivät halua tilata valohimmeleitä Taito Shopin verkkokaupasta ja täällä Lempäälässä on myös Ideapark-ostoskeskus, jossa lapset voi luistella syysloman aikana, kuten pirkanmaalaiset koululaiset kävivät luistelemassa jo tänään.

Jos valohimmeli ei saa sinua syttymään, niin sieltä taitokeskuksesta saa ainakin Ebba Masalin opetustaulusta tehtyjä sisustustuotteita, joihin naiset hurahtivat viime marraskuun kädentaitomessuilla Tampereella ja sitä hurahtamista en vieläkään ymmärrä, mikä niissä kiehtoo. Maalattuja opetustauluja ja niitä sisustustuotteita keräilijät ja sisustajat ostavat, mutta mikä niissä kiehtoo, siihen en ole vieläkään päässyt perille. Kaipa joskus myöhemmin hurahdan minäkin niihin sisustustuotteihin, ehkä.Roosanauha-langat ohjekuvastoineen löytyy Ebba Masalin -pöydän takaa hyllyltä.


Tervetuloa Lempäälään shoppailemaan! :)
Pst, tämä ei ole maksettu mainos. ;)

Neljäs Roosa-syksy Tampereella

Siitä on jo lähes kuukausi, kun neljäs käsityöaiheinen Roosanauha-syksy alkoi ympäri Suomea, Taito Shopeissa ja taitokeskuksissa. Kuten arvonnan yhteydessä selvisi jo, että menin Tampereelle heti ensimmäisenä päivänä katsomaan, miten kauniisti Pirkanmaan Taito Shop olisi koristellut näyteikkunaa kuten joka syksy.
Kun pääsin perille, hämmästyin, että näyteikkunalla ei ollut muuta kuin lankoja. Ei yhtään sukkia, lapasia tai jotain, mikä sisältyy neljänteen ohjekuvastoon. Vain yksi ikkuna oli koristeltu, langoilla.


Pienen järkytyksen jälkeen menin sisälle katsomaan, mitä sisältä löytyisi ja siellä oli yksi pöytä kuten joka syksy, mutta valikoima yhä samanlainen kuin aikaisemmin, mutta tällä kertaa vain lankaa, ennestään tuttuja sukkia ja uusia ohjekuvastoja. Piti kurkata heti ohjekuvastosta, mitä neuleita siinä oli. Vaikka mitä, eikä vain sukkia ja lapasia. Petyin taas. koska odotin, että ohjevihkosessa olisi vain sukkia ja lapasia, mutta siinä oli laidasta laitaan. Ihmettelin, missä ohjekuvaston neuleet olivat ja menin alas katsomaan ja sielläkään ei ollut muuta kuin lankaa, ohjekuvastoja. lapaspaketteja ja sukkapuikkoja.



Päätin mennä samantien Verkarannan käsityöntaloon ja olin varautunut siihen, että sielläkään ei olisi mitään muuta kuin lankaa, ohjekuvastoja ja sukkapuikkoja. Verkarannan edessä odotti tupsupallonauha toivottamassa kävijöitä tervetulleiksi. Kaidepylväät oli koristeltu myös neuleilla ja nappasin kuvia vain kolmesta neuleesta. Saatte mennä katsomaan, millaisilla neuleilla loput kaidepylväät oli koristeltu. 


Mutta ennen kuin mennään sisään, tuota pensasta saa koristella rusetilla, kun vaan käy sisällä kertomassa, että haluaa tehdä rusetin ja siellä annetaan tarvikkeet ja paikan päällä tehdään ja sitten koristelemaan pensasta. Kun kävin siellä, minulla ei ollut aikaa jäädä tekemään ja toivon, että kävitjät ovat tehneet rusetteja ja koristelleet tuota pensasta kauniisti käyntini jälkeen.


Kun astuin sisään, huokasin helpotuksesta, sillä näin heti ohjekuvaston neuleet seinällä, lankahyllyn yläpuolella.


Sieltä ostin ne langat ja ohjekuvastot arvontaa varten ja katselin ympärilleni ja huomasin, että kahvila on kadonnut viime kesän muutoksen myötä. Tältä se näyttää nykyään ja sieltä löytyy vielä enemmän, mitä kuvat kertovat. Kannattaa käydä siellä.


Jälkeenpäin kuulin naisilta, miten iloisia he ovat tästä neljännestä ohjevihkosesta, sillä he eivät halua neuloa vain sukkia ja lapasia vaan ihan muuta kuten pipoja, kaulaliinoja yms. Siitä tulin iloiseksi, että ohjekuvasto ei olekaan pettymys kaikille. Ehkäpä virkkaan laukun itselleni tai neulon pipon.
Joko teillä on ohjekuvasto tai oletteko jo ostaneet roosanauha-lankaa? Ne ovat myynnissä vielä lokakuun ajan ja myös lokakuun jälkeen.

Ohjekuvasto nro 4

PItkästä aikaa Tampereen Lankamaailmassa


Tampereen Lankamaailma

Lähes seitsemän käsityövuoden aikana Tampereen Lankamaailmassa on tullut käytyä liian harvoin, sijainnin takia, koska se sijaitsee Länsi-Tampereella ja asumme Lempäälässä, jo viisi vuotta ja kun asuimme Ylöjärvellä kaksi vuotta, kävin vain pari tai kolme kertaa. Nyt viimeisestä käynnistä on kulunut jo aikaa, ehkä kaksi tai jopa kolme vuotta. En todellakaan muista mitään viimeisestä käynnistä ja mieheni muisti jääneensä autoon odottamaan sillä välin, kun kävin nopeasti hakemassa jotain, mutten vaan muista, mitä hain.

En olisi lähtenyt lankaostoksille viime lauantaina, ellei mieheni olisi pyytänyt minua kyyditsemään häntä Länsi-Tampereelle, Lielahteen asti. Hän ei nääs tykkää käyttää busseja eikä kuulemma osaa kulkea yksin bussilla Lempäälästä Tampereen Lielahteen ja vaihtaa busseja. ;)
Viime tiistaina mieheni kysyi näin:
"Olisitko menossa Tampereelle vaikkapa elokuviin tai shoppailemaan ensi lauantaina?" ja toivoi minun kyydittävän häntä Tampereen Lielahteen.
Vastasin, että voin mää käydä Tampereen Lankamaailmassa, joka on Lielahdesssa, pitkästä aikaa ja mieheni siitä innostui (kyyti varmistettu!). Hän jopa tarjoutui tulemaan kanssani lankakauppaan, ilmeisesti kiitokseksi ja olin varma, ettei mies astuisi lankakaupan ovesta sisään, vaan jäisi autoon odottamaan.

Olin jälleen väärässä, sillä mies tuli kanssani ihan sisälle asti, ja ehdimme sinne 23 minuuttia juuri ennen kuin Lankamaailma menisi kiinni. Hän ihmetteli lankakaupan kokoa ja kysyi, onko tämä suurin lankakauppa Tampereella. Mutistin nopeasti, että jotain sinnepäin ja minulla oli kiire katsella lankoja nopeasti ennen kuin kauppa menisi kiinni. Moni neuloja suositteli ostamaan Ville-lankaa ja Ville-lanka oli tarjouksessa 3 kerää/10 euroa, ja katselin kyllä niitä keriä ja hypistelin ja päätin jättää hyllylle ja katsella muita lankoja.

Ehdin huomata, että Lankamaailmasta voi ostaa valmiita sukkia (kai koneneulottuja) ja hinta on muistaakseni 11,90 euroa/sukkapari, mutten katsonut, ovatko kaikki samanhintaisia, mutta yhdellä sivulla kaikki sukat maksoivat 11,90 euroa, kolmella sivulla olevien sukkien hinnoista en siis tiedä.



20 minuutin aikana en ehtinyt katsella lankahyllyjä kunnolla enkä ehtinyt ottaa paljon kuvia, mutta ehdin napata nämä langat mukaan: kaksi kerää Onionin Nettle Sock , yhden Schoppelwollin Laceball 100 -kerän ja kaksi kerää Cewecin Trinidad superwash (lankahyllyn lapussa luki uutuus) ja onnekseni myynnissä oli vielä tämä Modernit klassikot -ohjekuvasto, joka ilmestyi jo syksyllä 2014. Puikkovalikoimakin jäi katsomatta lähempänä, mutta ehdin napata kuvan siitä kassajonossa.


Ennen kuin menin kassalle, etsin miestäni, joka oli kadonnut ja hetken aikaa etsittyäni löysin hänet istumassa pehmeässä nojatuolissa. Onneksi on tällainen tuoli, johon mies oli voinut istuutua odottamaan.

miehen kasvot retusoitu
Kassalla miehelleni selvisi, mitä käsityöharrastukseni maksaa, mutta mies ei sanonut sen enempää kuin vain summan hämmästyksestään (tai järkytyksestään), että noin paljon maksoi pieni ostokseni. Jos mieheni olisi saanut näyttää tunteensa vapaasti lankakaupassa, hän olisi tehnyt samoin kuin allaolevassa kuvassa, mutta onneksi hän pysyi rauhallisena. (kuva lainattu netistä)

Täytyy varata enemmän aikaa seuraavaan Lankamaailma-käyntiin (ties milloin), jotta voisin katsella lankoja rauhassa lähemmin ja myös katsoa puikkovalikoiman läpi. Olen kyllä katsellut Lankamaailman verkkokaupan sivuja ja olisin voinut myös tilata eri lankoja ja puikkoja verkkokaupasta, mutta minulla ei ole tapana ostaa lankaa verkosta vaan aina paikan päällä. Olen kyllä tilannut lankoja aiemmin muista lankakaupoista, mutta vain pari-kolme kertaa ja sellaisia lankoja, mitä olen käyttänyt aikaisemmin. Minun on vaan pakko hypistellä lankoja ennen ostospäätöstä. Myös lankojen värejä pääsee näkemään paremmin paikan päällä kuin verkkosivuilla ja lankojen värien sävyt voivat olla erilaisia verkkosivulla juuri väriasetusten takia ja sen huomaa kyllä paikan päällä, ettei ollutkaan ihan verkkosivulla olevan värin mukainen. Olette varmaan huomanneet saman asian. Huomasitteko myös, että Lankamaailman verkkokaupan kaikki langat eivät maksa saman verran kuin paikan päällä? Joku huomasi ja kertoi siitä minulle aiemmin. Kotona huomasin ostoskuitista, että Schoppelwolle-kerä on pikkasen kalliimpi 13,50 euroa  kuin verkkokaupassa 12,90 euroa.

Kun kirjoitan tätä tekstiä, huomasin samalla, että Lankamaailma juhlii 30 vuotta tämän viikon ajan ja sen kunniaksi on upeita tarjouksia. Yritän olla tilaamatta, vaikka sieltä voi tilata yli 30 euron edestä postikuluitta tämän viikon ajan.

Etusivulla oleva mainos
  • Saat synttäriviikolla 16.-23.10. yli 30 euron ostoksesta/tilauksesta lahjaksi Lankamaailma-puikkomitan, 1 etu/asiakas (puikkomittoja on jaossa 200 kpl/myymälä). 
  • Lähetämme yli 30 euron tehdyt tilaukset Lankamaailman verkkokaupasta toimituskuluitta (tilaukset tehty klo 7.00 16.- klo 24.00 30.10.)
  • Tuotteita on rajoitetusti ja tarjoukset ovat voimassa 23.10. asti
**********
Mitähän tekisin näistä langoista, mutta mietin sitä myöhemmin, sillä minun täytyy saada muut neuleprojektit valmiiksi, ja tuosta ohjekuvastosta nappaan yhden ohjeen pian neulottavaksi.

ostoskassin sisältö