Värikäs puikkomaisterin lapaskirja

Puikkomaisterin lapaskirja
Tiina Kaarela
Julkaisuvuosi 2015
Kustannusosakeyhtiö Moreeni

Viime perjantaina tuli jatkoa Puikkomaisterin sukkakirjalle: Puikkomaisterin lapaskirja ja luin kirjan ahmien jo samana iltana peiton alla sängyssä nukkumaanmenon aikaan ja kirja oli luettu kannesta kanteen ennen kuin silmät painuivat kiinni.
Ennen kuin avasin kirjan, tiesin odottaa ainakin kolmea asiaa: puikkomaisterin rohkaisupuhe (-teksti), kuvaluettelo lapasista ja henkilötarinat. Luettuani kirjan läpi totesin, että puikkomaisteri ei taaskaan puhunut (kirjoittanut) liian vähän eikä liikaa vaan sopivasti, kuten sisällysluettelosta näkee. Nuo sisällyksessä olevat asiat puikkomaisteri selittää asiat lyhyesti ja ymmärrettävästi kannustavalla tavalla.

Toinen asia, mistä pidän paljon, on tämä kuvaluettelo lapasista. Kunpa kaikki kirjat olisivat samanlaisia. Kuka muistaa ulkoa lapasmallin tai neulemallin nimeä, kun mallikuva neuleesta on paras tapa löytää malliluettelosta niin kuin puikkomaisterin sukkakirjassakin on kuvaluettelo sukista.
Ihanan värikkäitä käsineitä, eivätkö olekin? Itsekin olen huomannut ulkona, miten vähän värikkäitä lapasia on ihmisillä ja harvoin tulee vastaan mies, jolla on pirteänvärikkäät lapaset. Mieheni käyttää hillittyjä värejä, kuten näissä lapaskirjan miesten malleissa käytettiin tylsiä ja hillittyjä värejä, miesten toivomuksesta. Jos haluat nähdä lapasia lähempänä, klikkaa tuolta KLIK!

sisällys

kuvaluettelo

Suomalaiset taitavat neuloa liian paljon sukkia ja liian vähän käsineitä (lapasia, sormikkaita, kämmekäitä) niin kuin minä, kun katselen tätä kirjapinoani, miten vähän lapaskirjoja on suomeksi ja en ole tehnyt lapasia kuin muutaman parin koko neulontaurallani (jaa, mikä ura?), vuodesta 2013. Onko se peukalon tekeminen kompastuskivi, mietin ja puikkomaisteri vahvistaa epäilykseni, kun itsekin tuskailen, että aina tulee reikiä peukaloita tehdessäni, mutta niitähän voi päätellä piiloon. Lisää vinkkejä lapaskirjasta löytyy niiden sormien ja peukaloiden takemiseen. Tai ylipäänsä lapasten tekemiseen.

Näin vähän lapaskirjoja löytyy hyllyltäni

Sitten henkilötarinoihin. Jokaisen lapasmallin kohdalla puikkomaisteri kertoo henkilöistä lämmöllä kuten edellisessä kirjassa, sukkakirjassa ja lapaskirjan olevat henkilötarinat saivat minut ensimmäistä kertaa leikkimään ajatuksella, miltä pieni kylä näyttäisi, jos nämä kaikki ihmiset asuisivat samassa kylässä. Nämä henkilötarinat saavat minut "matkustamaan kaikkien henkilöiden luo", niin kuin italialaisen Gianni-nimisen miehen luo ja kuvittelen italialaisen miehen elämää. Tai tarvitseeko kuvitella, sillä jotkut tietävät, että rakastan Italiaa ja tänäänkin söin pistacchiogelattoa nimipäiväni kunniaksi. Oi, kaipaan lisää italialaista pistaasijäätelöä Italiassa. Sinne on taas päästävä, viimeistään muutaman vuoden sisällä. Ooops, menin sivuraiteille....

Minusta on mukavaa, että jokainen lapaspari nimetään henkilön nimen mukaan. Onnellisia ovat ne maisterin ystävät, jotka saavat nimikkolapasensa. Pitäisikö minunkin suunnitella jonkilainen lapaspari, jonka nimeäisin Terttu-äitini mukaan ja antaisin juuri ne nimikkolapaset hänelle? Äiteihin. Omaa iäkästä äitiään puikkomaisteri muistelee kauniisti kirjassaan, sillä hänen äitinsä, Puikkoakateemikko, kuoli tänä vuonna. Rauha hänen sielulle!

Ensimmäinen lapaspari, mikä pisti silmääni, on Allison -sormettomat  ja neuleena on juuri se briossineule, jota moni neuloja on innostunut opettelemaan tänä vuonna erilaisten tapahtumien johdosta. Puikkomaisterillekin tämä oli uusi asia, kunnes hän opetteli tekemään "vaikealtanäyttävää" briossineuletta ja huomasi, ettei se ollutkaan vaikeaa. Meinasin aloittaa samantien, mutta päätin, että teen ensin omat neuleprojektit valmiiksi ja sitten vasta opettelen briossineuleen tekemistä joko yksinkertaisen neulemallin avulla tai aloitan juuri tällä Allison -ohjeella. 

Allison -sormettomat

Miehet sormettomineen
ja yhdellä on ainakin värikkäät Eva-sormettomat

Eva-sormettomat
Suostuisiko mieheni käyttämään näin värikkäitä kämmekkäitä kanssani? Tuskin!

Puikkomaisteri esittelee muutaman lapasparin parilla värivaihtoehdolla, kuten Tiia-lapaset kolmella värivaihtoehdolla. Ette arvaa, kenestä Tiiasta on kyse ja saatte lukea sen kirjasta. Niin, kysyin puikkomaisterilta, ovatko nämä kaikki Tiia-lapaset hänen käsistään tai koeneulojien tekemiä lapasia. Kaikki Tiia-lapaset ovat puikkomaisterin tekemiä.

Tiia-lapaset punaisina

Tiia-lapaset sinisinä

Takakannessa lukee "Kulahtaneiden tekokuitutumppujen aika on ohi!" ja rupesin miettimään, miksi neuloin tyttärelleni yksiväriset lapaset tummanharmaasta sukkalangasta (onneksi en tehnyt akryylilangasta, jota en voi sietää). Hän pyysi juuri sellaiset lapaset ja mietin nyt, yllättäisinkö 18 vuotta täyttävää muotitietoista tytärtäni värikkäällä lapasparilla joululahjaksi. Äitinä veikkaan, että muotitietoinen neiti laittaisi ne värikkäät lapaset johonkin vaatelaatikkoon tai se olisi suuri ihme, jos hän käyttäisi ne jo ensi talvena. Tai tekisinkö jonkinnäköiset sateenkaarilapaset yhdelle pojistani, joka rakastaa värejä. Maailmaan mahtuu aina lisää värejä, lapasissakin.

Ennen kuin alat neulomaan lapaskirjan ohjeilla, tarkista ensin puikkomaisterin sivuilta, onko siellä korjattuja ohjeita. Korjatut ohjeet tuolta KLIK! 
Onneksi en aloittanut jo viime viikonloppuna, sillä Allison -sormettomien ohje löytyy nyt korjattuna ja olisin varmasti menettänyt hermoni ja nakannut ihanan lapaskirjan kirjahyllyn perälle.

Niin, tämä lapaskirja on tosineulojille, joilla on jonkinlainen neulomistaito, sillä tässäkään lapaskirjassa ei ole neulomisen alkeita, eikä lapasen perusohjetta.

Kiitos innostavasta lapaskirjasta, puikkomaisteri Tiina Kaarela! Syksy on tulossa ja yritän neuloa enemmän lapasia kuin sukkia, yritän, lupaan yrittää. Neulomisiin!

Pst, puikkomaisterilta on tulossa kolmas kirja, jota hän ei paljastanut tässä lapaskirjassa, mutta ystävättäreni vinkkasi jo, että pipokirja on tulossa, niin lukee puikkomaisterin blogissa viime keväänä. Hyvä niin, sillä pipokirjoja ei löydy minun hyllyltäni kuin vain yksi tai kaksi, eli odotan innolla uutta pipokirjaa, koska pipoja ei ole koskaan liikaa ja pidän päähineiden neulomisestakin. Viime viikolla laitoin uuden pipohaasteen itselleni: neuloa pipon ylhäältä alas ja ohjekin on valmiina.